sunnuntai 22. marraskuuta 2015

Sairastu ja opi kiinankieli puolessatoista päivässä

Nyt vähän kuvia ja juttuja kaikesta sekalaisesta mitä tässä viimeaikoina on nyt tapahtunut. Osa on ennen tokion reissua ja osa jälkeen. Hankala muistaa enää tapahtumien järjestystä, koska en ole aina ehtinyt tänne kaikkea laittaa!

Business, Media and Society kurssilla meidät arvottiin ryhmiin ja minä, TP ja Sophie niminen tyttö teimme raportin sekä esityksen aiheesta Corporate Social Responsibility ja jouduimme kyseisestä aiheesta pitämään koko luokalle esityksen. Opettaja laittoi läsnäololistan kiertämään jo heti tunnin alussa ja koska kaikilla ei ollut sillä kertaa esitysvuoroa, kaikki lähtivät pois heti kun olivat nimensä saaneet listaan. Lisäksi oma esityksemme oli yksi viimeisistä joten katsojia oli lopulta enää kaksitoista mukaan lukien opettajat vaikka luokassa oli tunnin alussa melkein 70 ihmistä. Oli aika inhottavaa siinä mielessä, että olimme valmistelleet esitystämme huolella ja koska aiheenamme oli Heinekenin vastuullisen alkoholinkulutuksen myötäinen kampanja, olimme keksineet esitykseen oikein kilpailun, jossa voittaja sai itselleen kyseisen firman oluen. Oli siis aika nihkeää pitää esitystä näin pienelle määrälle ihmisiä, joista kaikki olivat lopulta vain kiinalaisia. Onneksi esitys meni hyvin ja opettaja oli tyytyväinen!

Yliopistolla on ollut nyt viimeaikoina valmistujaisseremonioita paljon ja kokoajan käytävillä tulee vastaan henkilöitä kaavut ja hatut päällä. Hassua on se, että kaikilla on kädessä jonkinlainen pehmolelu tai vähintään muovinen kukkapuska jollakin oudolla elementillä kuten sushilla. Olen monesti miettinyt, miksi kiinalaiset aina näyttävät tuttua kahden sormen sormimerkkiä mutta syy tälle kaikelle löytyi nyt: kiinalaisten mielestä on tyhmää olla kuvassa ilman, että käsillä tekee jotain tai ellei käsissä ole jotain. Se tuntuu heistä kuulemma todella ahdistavalta ja tyhmältä. Tämän vuoksi siis kaikki nämä käsimerkit ja lelut!
Yliopiston viereisessä ostoskeskuksessa Festival Walkissa on erilainen mäkkäri, jossa kosketusnäytöltä saa itse valita ja koota haluamansa hampurilaisen. Kävimme testaamassa paikan Sannin, TP:n sekä TP:n tyttöystävän Nooran kanssa, joka tuli myös kyläilemään Hong Kongiin! Ei olisi hampparista uskonut, että kyseessä oli mäkkäri!
Tulee ihan nälkä, kun tätä katsoo! namii
Apple Dormissa asuu Jake niminen poika (mies?) joka paljastuikin aika vanhaksi vaikka luulimme tämän olevan ehkä 18-vuotias. Hän ei puhu kovin hyvää englantia mutta hän hengailee meidän kanssa tosi useasti ja pitää meitä ikään kuin omana perheenä! Ennen Tokion matkaa hän oli tuonut jokaisen oven eteen alla näkyvät suklaatikkurasiat! Ihanaa, miten erilaisia ihmiset ovat jos nyt vaikka verrataan suomalaisiin lähes tuntemattomiin ihmisiin! Ostimme hänelle Tokiosta tuliaisiksi tästä hyvästä sushi-sukat ja picachu nuudeleita!

Joulu saapui Hong Kongiin ja varmaan reilu kuukausi sitten. Varsinkin nyt kaikki tiet ja ostoskeskukset ovat täynnä joulukamaa ja joulumusiikkia!
Käytiin Sannin kanssa myös yksi päivä testaaassa Hong Kong Science Museo! Ei ollut kovin ihmeellinen ja ehkä enimmäkseen lapsille suunnattu. Onneksi täällä kaikki museot ovat  kuitenkin keskiviikkoisin ilmaisia eli ei tarvinnut maksaa mitään.
Saimme vihdoin opiskelija Octopuskorttimme! Saimme siis opintojen alussa väliaikaiset kortit, joilla pääsee metrolla kulkemaan puoleen hintaan. Yliopistolle piti toimittaa oma passikuva tietojen kanssa, jonka jälkeen saimme omat Octopuskortit omalla kuvalla 3 KUUKAUDEN odottamisen jälkeen.
Tästä hyviä joululahjaideota!

Kävin aiemmin jo heti Tokiosta tultuani yliopistolla lääkärissä. Kerroin yleisesti vain poskieni olevan kipeät, flunssaa, kurkkukipua ja kuumetta ja lääkäri määräsi saman tien antibiootit ja listan eri lääkkeitä. Hassua, että poskiontelotulehdus-antibiootti kiinassa on viiden päivän kuuri ja kolme tablettia päivässä kun taas Suomessa se on aina reilun viikon kuuri kaksi tablettia päivässä. Kunnon intensiivikuuri ilmeisesti! 

Keuhkot katsottiin nopaeasti kahden paidan läpi ja korvat hän suostui katsomaan vasta sen jälkeen, kun lähestulkoon vaadin sitä. Lääkärillä oli maski naamalla ja hänen englantiaan oli muutenkin vaikea ymmärtää. Lopulta hän piirsi minulle paperilla mikä vika korvassani oli ja samalla yritin puhelimellani googlettaa. No kuten aiemmin totesin, tärykalvoni oli siis puhjennut. Olen lähes koko reissun valittanut kipeitä korviani niin epäilen, että ehkä kokoajan on ollut päällä korvatulehdus ja nyt sen seurauksena tärykalvo puhkesi? Hassua myös se, että lääkärillä oli puhelimella auki wikipedia, josta hän yritti selittää minulle jotain tästä kaikesta mitä en tietenkään ymmärtänyt.

Lääkäri määräsi antibiootit ja kasan muita lääkkeitä, joista kolme oli jopa kolmiolääkkeitä. Hän käski palaamaan kolmen päivän päästä uudestaan tarkistuttamaan korvan, jotta selviäisi onko minun mahdollista lähteä viikon päästä sinne Filippiineille.

Kolmen päivän jälkeen totesin, että ehkä parempi mennä oikealle lääkärille sillä olinhan maksanut kuitenkin matkavakuutuksesta niin paljon. Lähdin metrolla kohti Causeway Bayta ja lopulta lääkäripaikan löytäessäni ihmettelin hieman, sillä ovessa luki "Breast surgery". Kuten arvelin, paikka oli väärä (ei ihan kuulunut matkavakuutukseen silikoonit :DD) ja koko lääkäripaikka oli muuttanut uuteen osoitteeseen. Lopulta löysin paikan: World Trade Centre nimisestä ostoskeskuksesta 24 kerroksesta. Käynti sujui hyvin passia ja matkavakuutuskorttia näyttämällä eikä tarvinnut maksaa mitään. Lääräri sanoi, ettei viitsi määrätä minulle uutta antibioottia vaan uskoi, että tämä on parantumaan päin. Jännää sinänsä, että olo oli edelleen niin surkea, poskia ja päätä särki ja tuntui, kuin koko pää olisi ollut jonkun pallon sisällä.

No eniveis, sain taas kasan lisää lääkkeitä ja lääkärin mukaan korva oli parantumaan päin ja hänen mielestään saisin lentää Filippiineille, kunhan oloni on vain hyvä! JEEE!
Lääkkeet a la Hong Kong style. Tuosta kasasta neljä on kolmiolääkettä. Punainen yskänlääke on lähestulkoon täyttä kodeiinia, joka on siis ooppiumiaine jota käytetää myös huumausaineena. No ei ihmekään, että joka ilta olo on ollut pikkuisen sekava ja hikinen ja olen nukahtanut kuin seinään. En tiedä miettivätkö lääkärit ollenkaan sitä, että onko näitä ihan turvallista vetää kaikkia kerralla naamaan? Yritin vähän googlettaa lääkkeiden sisältöä mutta lopulta söin antibiootit ja otin vain niitä lääkkeitä, mitä ajattelin tarvitsevani. 

Täällä yleisesti on halvempaa vain määrätä lääkkeitä ihmisten epäilyksien mukaan, kuin tehdä kunnon testejä selvittääkseen, mikä oikeasti on vialla.

Torstaina pidimme kattoterassillamme juhlat, joihin kutsuimme aluksi noin 20 ihmistä eli ihmisiä Apple Dormilta. Lopulta jokainen heistä oli kutsunut kavereitaan ja he myös omia kavereitaan ja lopulta katolla oli yli 70 ihmistä! En ole koskaan ennen nähnyt niin paljon porukkaa meidän katolla. Illalla oli jälleen ISN:n eli International Student Networkin järjestämät technobileet, joihin kaikki lähtivät. Itse lähdin nukkumaan, sillä lääkkeiden kanssa ei saanut juoda tippaakaan alkoholia eikä ollut edes voimia lähdeä muiden mukaan. Oli hieman ärsyttävää sillä porukka ramppasi meidän kerroksessa jatkuvasti vessassa samalla metelöiden. Joku kiinalainen oli sitten taas vaihteeksi soittanut poliisit paikalle..
Eilen kävimme Scandinavian Chrismas Bazaar-nimisessä tapahtumassa eli tanskalaisen jonkin järjestön järjestämillä joulumarkkinoilla! Sisäänpääsy oli 50HKD eli n. 6euroa. Hintaan sisältyi "rahan arvoinen yllätyspussi" jossa lopulta olikin vain mainoksia ja yksi arvontakuponki. Oli kiva nähdä pitkästä aikaa pohjoismaalaisia ihmisiä! Tosin ei tullut yhtäkään suomalaista vastaan. Kiertelimme markkinoita minä, Sanni, TP sekä Heidi ja Viivi, joihin olimme tutustuneet jo yliopiston alkaessa. Markkinoilta oli mahdollista ostaa joulukoristeita, pohjoismaalaisia (ei suomalaisia) tuotteita, kuten perinteisiä leipiä, leivonnaisia, karkkeja ja leluja. Sain pitkästä aikaa KAHVIA ja KORVAPUUSTIN. 
Tuli myös kalastettua itselle hieman ruotsalaisia karkkeja! Paljon on puhelimeen sadellut kuvia kotisuomesta ja ENSILUMESTA. Tässä vähän kuvia täältä Hong Kongin katukuvasta. Ei paljon lunta näy, pikemminkin miehiä tekemässä sähkötöitä a la Hong Kong style, porakoneita ja käytettyjä kaukosäätimiä myytävänä Sham Shui Po:n eli meidän kaduilla
Yllä myös kuva Logistics and Materials Management luennoltamme. Tällä hetkellä stressitaso on aika korkealla sillä viimeisiä luentoja viedään ja eri projektien deadlinet puskevat päälle ja lopputentit lähestyvät. Kyseisen kurssin olen nyt suorittanut lopputenttiä vaille. On ollut kaikenmaailman kotiläksyjä ja projekteja. Onneksi olemme voineet tehdä niitä yhdessä, eikä ole tarvinnut selviytyä oikeastaan mistään yksin. Olen niin onnellinen kun kuulin, että molemmilla näillä tuotantotalouden kursseilla (eli tuo logistiikka sekä Quality Improvement Methodologies) saa olla kokeessa mukana kaksi "cheat sheettiä" eli siis paperia, johon saa kirjoittaa muistiinpanoja!!! Toisaalta taas jännittää se, että täällä kursseilla on sellainen käytäntö, että joku aina reputtaa kurssin. Kurssin keskiarvo lasketaan ja jotenkin suhteutettuna parhaaseen oppilaaseen aina tietty määrä ei läpäise kurssia.. auts.

Business, Media and Society kurssin olen saanut nyt suoritettua, sillä kurssista oli vain kaksi pikkutestiä, raportti ja esitys, jotka siis olemme jo tehneet. 

Mandariinikiinasta meillä on nyt tulevana tiistaina lopputentti sekä suullinen koe. Kurssi on mennyt mielestäni aivan äärimmäisyyksiin ja mahdottomaksi. Meidän oletetaan oikeasti osaavan kaikki, niin sanat englanniksi, kiinan merkit sekä kiinan pinuyin eli kuinka se lausutaan. Ottaen huomioon vielä kirjaimien yllä näkyvät ääntämismerkit. Jos unohdat tai laitat ääntämismerkin väärinpäin, tulee heti miinuspisteitä tai et saa jopa pisteitä ollenkaan. En osaa vieläkään sanoa mitään peruslauseita, kuten "olen 21-vuotias" tai "olen suomalainen" sillä opettelemme lauseita, kuten "millainen oli eilinen Pekingin ooppera!?" Lisäksi meillä on loppukokeessa suullinen osuus, jossa joudumme kolmen hengen ryhmissä keskustelemaan 6-9 minuuttia keskenään. Tällä hetkellä olo on aika turhautunut ja ei voi muuta sanoa kuin että nyt on käynnissä operaatio: OPI MANDARIINIKIINA PUOLESSATOISTA PÄIVÄSSÄ.

Alla kiinnostuneille kuvia oppimateriaalista, jotka tulevat tiistain kokeeseen. Meidän pitää siis opetella joka ikinen asia noista monisteista ulkoa. Kappaleita 5 ja 6 painotetaan eniten mutta tosiaan on olemassa vielä monisteet 1,2,3 ja 4. Tsemppitoivotuksia otetaan vastaan!

Ja tosiaan: TASAN kuukauden päästä olen jo kotona!! Ajattelin ostaa joulukalenterin, jonka voisi aloittaa jo ensi viikolla ja lopettaa siihen päivään, kun lähden täältä!

Ensi lauantaina lähdemme Sannin kanssa yhdeksäksi päiväksi Filippiineille eli nyt ei luultavasti ehdi hetkeen taas kirjoitella. Tulevana perjantaina luennot loppuvat täysin eli meillä ei ole koulua enää ollenkaan lukuunottamatta kokeita 9.12 ja 19.12. Ajattelimme, että mielummin luemme tentteihin rannalla auringon alla, kuin jo tutuksi tulleessa Hong Kongissa. Lisää kuvia ja juttuja jälleen, kun on taas kasautunut kamalasti kuvamateriaalia! Adios!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti